Godina Lixa Shaggar Aaanaa Ada’aa Bargaa Magaalaa Mogor fi Iniiicinnii Keessaa Manneen Kuma Tokkoo ol Akka Diigaman Mootummaan TPLF Murteesse.

Aside

Fulbaana 23,2015 Gabaasa Qeerroo Mogor

11796437_1656364031242349_8956610485747594292_nGoodina Lixa Shagar, Aanaa Ada’a bargaa magaala Mogor fi Incinnii keessati mootummaan Waayanee mannen kuma tokko olii seeran ala ijirtanii diiga jechuun ummata gidirsaa jira.

Mootummaan Waayanee TPLF waggoota darban keessa Aanaa kana keessa sababa inveestimenti jechuu warshaalee simintoo Dangote, warshaa simintoo Beedrock, babalachuu warshaa simintoo mugarin wal qabate ummata hedduu beenya xiqqoon qe’eesara buqqiseera.sababa kanan ummatni gandoota baadiyya aanichaa kannen akka Ulaa gotaa, caanoo birraattee, tuuli dasee, iluu muxxee, iluu dansee,,,gara magaala mogor fi incinniiti goodanuuf dirqamaniiru. Har’a moo bifa mootummaan waayannee bakka ummatni kun goodanee jiruu seeara ala ijartaan jechuu ummata gidisaa jira. Itti dabalee ummata kana dirqiin akka ni diigna jedhan mallatessan gochaa jira. Mannen kunis torbee tokko keessati namni hin dignee adabbii bira sin eeggata jecchuun dorsiisa jiru. Kana warshallee ummata qe’ee malee hambisee miidhan ala bu’aa tokole ummataf kan hin buufne dha, kunis ummata naannoo hojii malee yoo jirattuu jarri kaaba wal guure itti durooma jira.

Gototi Barsiisoti Ilmaan Oromoo Leenjii fi Barnoota Akeeka EPRDF Barsiisotaaf Kennamaa Jiru Dura Guutummaatti Dhaabbataa Jiraachuu Qeerroon Gabaase.

Aside

DIDDAAFulbaana 23,2015 Godinaalee Oromiyaa Garaagaraa keessatti barnooti siyaasa Wayyaanee gaggeefamaa ture dhabbilee ol-aanoo Yuunibarsiitii Oromiyaa keessa jiran keessatti gaggeeffamaa ture diddaa fi gaaffii mirgaan barsiisotni dura dhaabbachuun xummurame. Godinaalee Oromiyaa garaagaraa fi dhaabbilee Barnoota olaanoo kanneen akka:

  1. Godina Lixaa Shaggar Yuunibarsiitii Amboo fi Manneen Barnootaa Godinicha jalatti argaman,
  2. Godina Kibba Lixa Shaggar Yuunibarsiitii Walisoo damee Amboo,
  3. Godina Jimmaa Yuunibarsiitii Jimmaa fi GOdina Iluu A/Booraa Yuunibarsiitii Mattuu
  4. Godina Wallaggaa Yuunibarsiitii NAqemtee fi Manneen barnootaa godinichaa,
  5.  Godina Horroo Guduruu Wallaggaa Yuunibarsiitii Shaambuu damee Wallaggaa fi Manneen barnootaa godinichaa.
  6. Godina Wallaggaa Yuunibarsiitii Gimbii fi Manneen Barnoota gidinacha fi Oromiyaa bakkoota hedduutti walga’ii barsiisoota
    gaggeeffamaa ture irratti mormiin barsiisotaa fi gaaffiiwwaan garaagaraa barsiisotni kaasaniin walga’iin barsiisotaa kun bu’aa tokko malee danqamuun kan xummurame ta’uu maddeen Qeerroo bilisummaa gabaasan. Gaaffiiwwaan bu’uuraa haala walfakkatuun bakkeewwan hundatti barsiisotaan ka’aa turan walitti cuunfuun ijoowwaan gaaffii barsiisotaa ka’an isiniif dhiyaate jira.
    1. Bara darbee 2014 uummatni Oromoo gaaffii mirgaa mormii Master Plan Finfinnee irratti qabu dhiyeeffatee mormii isaaf immoo karaa nagaa sagalee isaa waan dhageesiseef loltuun itti bobbaafamee jumlaan bakkoota hedduutti ajjeefame, Caalmaatti Magaalaa Amboo keessatti yakki suukaneessaauummata irratti fudhatame, lubbuun hedduun darbe, kaan hidhaamee dararamaa jira kaan immoo maddoo ta’ee yaalaa ga’aa illee dhabuun haala rakkisaa keessa jiruuf eenyutu itti gaafatamaa?
    2. Eenyuu inni uummata harka duwwaa irratti loltuu bobbaasuun ajjeesisee? Gumaan namoota Ajjeefamanii kanfalmeeraa? mootummaa yakka kana raawwate yoo xiqqaatee uummata illee dhiifama gaafateera?
    3. 3.Dhiyeenya mootummaan keessan Master Plan Finfinne bara haaraa kana irraa eegaluun hojii irra olchina jechuun jechoota dhaadannoon wal makeen ibsa yeroo kennutu dhaga’ame, kun tuffii Uummata Oromooti,moo uummtichuma jumlaan lafarraa fixuuf fedhii uummata Oromoo malee humnaan hojii irra olchuuf kan adeemamaa jiruu? kun dhaabbachuu qaba, yoo hin dhaabbannee wareegama seenaa haaraa kan uumuu fi dirqamaan kan dhabbatu ta’uu jala murree isin gaafanna.
    4. Dinagdeen biyyatti dijiitii lamaan dabalee biyyi guddattee misooma itti fufinsa qabu fidnee jirraa jedhee mootummaan keessan yeroo dhaadatu kun qaanii guddaadha, Biyyatti keessatti uummatni Oromoo irraa guddaan balaa beelaan dhumaa jiraachuu mootummaan keessan quba qabaa? guddannee biyyi Guddatte jechuun maalii?
    5. Mootummaan naannoo Oromiyaa uummata Oromoo bakka bu’uu danda’aa? akka mootummaatti mootummaa dha jechuu dandeenyaa? Mirga uummataa Oromoo gama dinagdeen, siyaasaan fi hawwaasummaan kabachiisuu danda’eera?
    6. Diigumsii seeraan alaa manneen jireenyaa Oromiyaa fi Magaalaawwaan Oromiyaa Amboo,Gudar, Maagaloota naannoo Finfinnee,Walisoo Holotaa,Walisoo, Neqemtee, Jimmaa, fi bakkoota hedduutti gaggeeffamaa jiru irratti gaggeeffamee jiruuf dursa uummataaf kanfaltiin akka kan falamuufii dahoon maaliif hin godhamnee? uummata mana isaa keessa jiraatu mana irratti jiksuun uummatichi eessa dhaqaa? maaliin deebisee ijaarrataa?
    7. Bara darbee hojjettoota ittin qabachuuf maqaa daballii mindaa jedhuun hedduu kan odeeffamaa ture, harka tokkoon mindaa dabalaa harka tokkoon immoo kanfaltii taksii fi qaala’insa jireenyaa ol kaasuun harka rukutaa itti fakkeessidha moo dhuguma miindaatu nuuf dabalamee? gabaabumatti jireenya uummata biyyatti tasgabbeessuu haala hin dandeenye keessatti argamtu, guddina biyyatti afaaniin dijiitii lamaan
    guddate jechuun gatii hin qabu. Garuu jireenyi kaabinee fi angawoota tasgabbii qaba, kan hojjettoota siivilii fi hawwasaa waliigalatu raafama guddaa keessa jira, kanaaf furmaanni keessan maalii?
    8. Biyyattiin dimookiraasiidhaan gaggeeffamti jechuun labsii goochaa jirtu, sana irra iyyuu darbee filannoo marsaa 5ffaa filannoo haqa qabeessaa fi dimookiraatawaa gaggeessinee jettan, kun qaanii guddaadha, sababiin isaa biyyatti keessa bu’uurri dimookiraasii takka hin jiru waan ta’eef, kanaan booda of gowwomsaa, wal gowwomsaa malee namni isiniif gowwomuu hin jiru, duras nuti isiniif hin gowwomnee
    ogummaa keenyatti hirkannee isin jalaa callisuun waanuma hojiin isin hojjettan sirrii jenne fudhanne isinitti hin fakkatiin, biyyi qawween bulaa jiraachuu beekna, kun boruu mootummaa kana aangoo irraa maksuuf sababa guddaa ta’uun hin hafuu, fi gaaffiiwwaan bu’uura mirga namummaa rakkoo biyyattii fi gaaffii mirga uummata Oromoo sarbamaa jiruu kabachiisuuf gaafachuun walga’ii wayyaanee torbee tokko oliif danqamaa turee gaaffiiwwaan ka’aniif deebiin tokko illee utuu hin kennamiin kan xummurame ta’uu gabaasaaleen guyyoota kana lamaan godinaalee fi dhaabbilee barnoota olaanoo maddeen Qeerroo bilisummaa Oromoo gabaasan saaxilee jira.

Yeroo Ammaa Kanatti Barruuleen Warraaqsa Bilisummaa Oromiyaa Bakkoota Adda Addaa Keessatti Uummataaf Raabsamaa Jiraachuu Qeerroon Gabaase.

Aside

41Fulbanaa 23,2015 Godina addaa naannawaa Finfinnee Burraayyuu, Holotaa fi Walmaraatti Barruun warraaqsaa gaaffii mirga abbaa biyyummaa Oromoo fi gaaffiiwwaan mormii Master Plan Finfinnee qaban bittinneeffamuun dabballootni Wayyaanee muddama guddaa seenan.
Godinaalee Oromiyaa garaagaraa keessatti barruuleen warraaqsaa gaaffii mirga abbaa biyyummaa uummata Oromoo fi mormii Maaster plan Finfennee qaban gootota Qeerroo barattoota Oromoon bittinneeffamaa jiraachuun beekame jira. Fulbaanaa 21,2015 galgala irraa eegaluun
magaalaawwaan Oromiyaa naannawaa Finfinneetti argamaan Magaalaa Burraayyuu, Holootaa fi Walmaraa keessatti barruuleen warraaqsaa gaaffii mirga abbaa biyyummaa oromoo qabattee fi mormii master plani Finfinnee of irraa qabduu waraqaan belbeltuun Uummata FDG tti seensisuuf facaafamuun walqabatee ergamtootni wayyaanee muddama seenuun ganama barii lafaa irraa eegaluun magaalaa keessa fiiguun barruulee warraaqsaa kana funuunutti dhiphachaa jiraachuun madden keenya ijaan argan gabaasan. Uummaatni Oromoo jiraattootni magaalaa Finfinnee fi magaaloota addaa Oromiyaa naannaawaa Finfinneetti argaman yeroon mirga keenyaaf falmannuu amma Qeerroo Bilisummaa Oromoo cina dhaabbannee ni falmanna, barruulee dhaamsaa warraaqsaa fi gaaffii mirga abbaa biyyuummaa of irraa qabdu nu qaqqabdee jirtuu waliif daddabarsuun uummatni keenyaa bakka jirruu kaane haa falmannu, Mootummaan bakka nu bu’uu hin dandeenye nu hin bulchitu, OPDO’n ergamtuudha nu hin bulchituu, OPDO jalatti hin bulluu, Dhaabni OPDO jedhamuu diigamuu qaba. Qeerroo Bilisummaa Oromootu nu bulcha kanaan booda miseensa Qeerroo bilisummaa Oromoo ta’uu keenyaa fi Qeerroon Bilisummaa Oromoo hogganaa keenyaa ta’uu sagalee keenyaan mirkaneessina.

Dhimmi master plan finfinnee kun dhimmaa jiraachuu fi dhabamuu keenyaa waan ta’eef bakka jirraa harka walqabannee gamtaan falmanna jechuun dhaamsa dabarfatan. Mootummaa Wayyaanee maqaa walga’ii jedhuun olola afaan faajjeessa fi qabsoo Oromoo Qeerroon finiinsa jiruu danquuf yaalii godhuullee gaaffii mirgaa abbaa biyyummaa fi gaaffii mirgoota dimookiraasii ergamtootaa Wayyaanee irratti goototni barsiisotni Oromoo kaachisaniin dabballootni walga’icha gaggeessuuf bobbaafaman waan qabanii gadhiisan dhabuun walga’iichii bu’aa tokko malee ergamtoota wayyaaneetti waaroo salphina uffisuun walga’iin barsiisota xummuramee jiruu Oromiyaa bakkoota hundatti mormii ulfaataa fi gaaffii dabballootni deebisuu hin dandeenyeen xummurame jira. Caalmaatti immoo mootummaan Wayyaanee gaaffii barsiisotaan kan joonjoftee jirtuu gaaffii barattootaaf yaaddoo guddaa keessa seentee jiraachuun ifa ta’ee jira. Kana biraan Godinaalee Oromiyaa garaagaraa keessatti har’a galgala barruun warraaqsaa gaaffii mirga abbaa biyyummaa fi mormii master planii Finfinfinnee qabatee kan facaafamu ta’uu hoggansii Qeerroo bilisummaa Oromoo qajeelfama dabarsee jiraachuu beeksisee jira.

Visionary vision with curative and palliative character.

Aside

By Dr. Deressa 

Dr Baro KenoAs the Oromo people resisted Ethiopian invasions, they confronted both Ethiopian soldiers and traitors, for example during Menilik (like Gobena), during Haile Selassie (feudal corrupted individuals with militia’s), during Derg era (derg military and traitors so called cadre) and now days- during Tigrai kingdom (OPDO’s militias and Opportunistic individuals). Through all political systems the power was/is in the hand of Habesha’s (Amhara and Tigrians) but the face of it on the local level is often Oromo’s. Despite these seeming contradictions, it remains insufficient to speak of Oromo responses to the imposition of colonial rule.

The most pathetic person in the world is someone who has sight but no vision. If I paint a wild horse, you might not see the horse but surely you will see the wildness. This paper discusses:

  • why Oromo visionaries fail to see or understand the programmed killer mind of our enemies from time to time and still fulfilling enemy plan (destroying Oromo people unity, creating confusions and cultivating traitors).
  • Oromo people need curative vision but not palliative ones.

Oromo people have a long standing of fighting for freedom. Our goal is to liberate our people from slavery and build the social justice where people are not be discriminated against, nor their welfare and well-being constrained or prejudiced on the basis of gender, sexuality, religion, political affiliations, age, race, belief, disability, location, social class or socioeconomic circumstances.

Oromo people had and have a brilliant philosophers, thinkers, writers, orators, artist, organizers and athlete. But all those talents serves the so called Ethiopian destructive institution and  criminal leaders instead of serving his own nation (Oromo people). All those knowledge’s went to serve and shape the permanent killer of our nation (Oromo people). Again now days there are many Oromo intellectuals and individuals are running and working hard like previous one to shape the collapsing empire by destroying Oromo people unity, by creating paralyzed organization and creating confusion between our people. Vision of victory

SAAMICHI MAQAA “ABO”,

Aside

OROMUMMAA FI BILCHINA QALBII DHABUU IRRAA MADDA   ?

barruuSEENAA Y.G(2005) kutaa 1ffaa

Nama Qabsoo keessatti hirmaate mitii, sabummaa qofti itti dhaga’amee waan gaggeeffamaa jiru miidiyaa irraa qofa ka hordofu, dhugaa adeemsa qabsoo Oromoo, dogoggora tokko malee dubbachuu ni danda’a. Seenaa fi yeroo irraa barachuu jechuun kanadha. Haqa Kana mirkaneessf ragaan adda duraa , Ummata Oromoo kabajamaadha. Gaaffii , Ummati Oromoo hanga dhumaatti maaliif ABO waliin dhaabbachuuf murteeffate ?? Waggoota 26n dabran ABOn Biyya keessa odoo hin jiraatiin, Ummati of laatee isaaf falmuun maal irraati ? gaaffii    jedhuuf deebii haqaa kan kennu, Oromoo ofittummaa irraa bilisa ta’ee qofaadha. deebii gaaffii kanaa adda baasanii beeku ykn hubachuu irraa, Namoonni hedduun karaatti deebi’aniiru. gariin ammoo ittiin dogoggoranii, Jaalala ummataa ofittummaan laaquuf, akka malee kachachalaniiru. kanneen ABOn dhaaba haqaaf dhaabbate ta’uu hubatanii beekan, mooraa haqaatti deebi’anii kabajaa waa hundaa olii kan ta’e, “kabajaa Ummataa” argataniiru. Kanneen ittiin Dogoggoran ammoo, Maqaa ABO jedhamu saammatanii humna ofii dhaabbachuuf yaalanii itti salpahataniiru. Salphachaas jiru. ofii salphatanii Dhaaba Ummata miliyoona 45 ol bakka bu’uu, kan maatii fi hiriyyootaa taasifachuus yaalaniiru.SAAMICHA MAQAA ABO….kutaa 1ffaa