About Qeerroo

Welcome to Qeerroo Bilisummaa webiste! We are here to serve Qeerroo generation who are seeking freedom in their new emerging life.We are Hope for Oromians and lead by example. We have a saying, Follow the Kuusaa and do what the Yuubaa says. http://qeerroo.com

Boordiin Filannoo dirqama seeraan isaaf kenname osoo hin bahatiin dhiibbaa hoji-raawwachiistotni boordichaa hojjetaa jiran dura ni dhaabbanna.

Ibsa Qeerroo Bilisummaa Oromoo
Amajji 5/2021
Boordiin Filannoo Biyyoolessa Itiyoophiyaa dirqama seeraan isaaf kenname dagachuun shira hojjettootni boordichaa jaarmiyaa saba Oromoo guddaa ABO irratti godhan ni mormina.
Addi Bilisummaa Oromoo jaarmiyaa uummata Oromoo isa guddaa fi kabajamaa tahuu ummata Oromoo miti diinni ummata Oromoo ni beeka.
Addi Bilusummaa Oromoo jaarmiyaa uummata Oromoof dhaabbatee ummatni Oromoos ABOf lubbuu qaalii itti kaffalee ammas kaffalaa qabsoo isaa dhaaba isaa ABO jalatti ijaaramee kaayyoo, seeraa fi Heera ABOn taliigamee qabsoo isaa gaggeeffataa jira.
Addi Bilisummaa Oromoo dhibdee keessoo isaatti uumamus tahe rakkoo isa mudatu hunda danbii ittiin bulmaataa waan qabuuf karaa sana furataa as gahe; ammas ni furata jennee amanna.
Jaarmiyaalee Qabsoo Bilisummaaf gaggeessan keessattis haa tahu jaarmiyaalee kamuu keessatti dhabdeen ni uumama. Dhibdee kana immoo danbii ittiin bulmaata isaaniin ni furatu. Adda Bilisummaa Oromoo keessattis yeroo adda addaatti namoota dantaa fi fedhii dhuunfaa isaaniif dursa kennanii kaayyoo fi akeeka jaallan qabsoo keessatti kufanii fi kufaa jiraniin dhaaba dhiigaa fi lafee qabsaa’otaan ijaarame yeroo diiguuf carraaqan murannoo qabsaa’ota keenyaa fi cichoomina dhaloota qubeen burjaajjii fi gufuulee kamuu dhaabni keenya keessa darbaa as gahe. Ammas wareegama kaffalamu hunda dhaloonni kaffalee dhaaba jaallan isaanii itti wareegamanii as gahe dabarsee harka gantootaa fi ayyaanlaallattootaatti hin kennu. Continue reading

Manni nyaataa Artist Funyee Saarbeet sababa ifa hin taanee irratti cufamee jira.

Funyee Show - Beeksisa Funyee Show - Kichuu ummataaf jiraatan ummataan jaallataman PPn waan gootu yoo dhabdu qabeenyaan illee hiyyoomanii akka rakkataniif hojjechaa jiru.
Funyee dabalatee Artistoota Oromoo qaroo tahan irratti shirri hedduun yaaliin adda addaa isaan miidhuuf gaggeeffamaa ture ammas gaggeeffamaa jira garuu namni kaayyoof jiraatu doorsisaa fi du’a hin sodaatu.
Ummatni keenya akkuma Funyeen yeroo sabni Oromoo rakkatu addatti yeroo barattootni Oromoo Yuuniversiitii irraa ariyatamanii Finfinnee keessatti rakkachaa turan geejibaan illee bira dhaabbachaa turte Artist Funyee bira dhaabbachuun akka isheen haamileenis tahe waan godhamuu qabuun deeggartan.
Warri ummataaf jiraatu ummataan kabaja argata waan taheef akka Funyeen Mana Nyaataa bareedaa banattu abdiin qaba gargaarsa ummata keenyaa fi gargaarsa waaqayyoon.

Dhaamsa Bara Haaraa HD ABO Jaal Daawud Ibsaa Irraa

Dhaamsa Bara Haaraa HD ABO Irraa
Amajjii 2021
Miseensota ABO
Hogganootaa fi Miseensota akkasumas deggertoota ABO kanneen mana hidhaa jirtaniif
Qeerroo Bilisummaa Oromoo
Ummata Oromoo Bal’aa
Deggertoota QBO
Firoottan QBOf
Hunda dura baga bara haaraa 2021 nagaan geenye jechaa hawwii qabu maqaa hogganoota ABO, miseensotaa fi hogganootaa fi miseensota ABO mana hidhaa jiraniin isinii dabarsa. Barri haaraan kun ummta Oromoof keessa isaatti bara nagaa fi tasgabbii, bara milkii fi injifannoo, bara haqii fi dhugaan ummata Oromoo bakka argatee ummanni keenya dararaa jalaa bahu, bara sabni keenya mataan ol jedhu akka nuuf tahu hawwii qabu dabarsa.
Barri tokko yeroo darbu, barri ittaanee dhufu abdii fi yaaddoo walcina qabatee dhufa. Yeroo kamiyyuu abdii keenya guddifachuu fi yaaddoo keenya xiqqeessuuf yeroon itti irbuu keenya haaromsannu seensa bara haaraawaa irratti ta’uun beekamaa dha. Barri dabarsine, barri 2020 waan hedduu ulfaataa ta’an bate darbuutti jira. Bara kana keessa dhukkubni hamaa addnuyaa yaaddessee ture, Koronaan yeroo itti waah alle daangesse, lubbuu namoota hedduus galaafatee amma ilele bakka hedduutti galaafataa jiruu dha. Yeroo kana keessatti ogeessota fayyaa, hojjattoota hawaasaa fi qaamota dhibeen kun akka hin babal’anneef hojiilee ciccimaa hojjachaa jiran akka dhaabaattis akka hawaasa Oromoo bala’aattis galateeffachuu barbaanna. Ummanni keenysa dhaamsota ogeessota fayyaa hordofuun akka dhibeen kun hin babal’anne godhee jira; kanaafis hedduu galateeffan. Keessattuu, miidiyaa Oromoo biyya keessaa fi alaa irraa barnootaa fi odeeffannoo babal’inaan dhibee kanaa ittiin daangessan ummataaf dabarsaa jiran jabeessinee galateeffanna.

Continue reading

Loogummaan osoo hinbarbadaa’in nageenyi hinargamu!

Qalbeessaa Dhangayaa
Dec 6,2020
  Dhalli namaa bilisa ta’ee dhalate. Tokko garbicha ta’ee, tokko mootii ha ta’uuf hinuumamne. Afaan saba tokkoo afaan aangaa’ota biyyattii ta’ee, afaan saba tokkoo ammoo jibbamaa akka ta’uufis hinuumamne.
Biyya Impaayeraan ijaaramte keessatti garuu; loogummaa akkanaatu hammaata. Saba tokko saba mootii taasisanii, saba isa kaan ammoo garbicha taasifachuutu jira. Impaayera kan jedhamuufis kanaafi. Impaayera jechuun mootolee loogummaan guutamaniif biyya loogummaan liqimfamtedha. Biyyuma bulchan keessatti sabuma bulchan tokko jaallatanii tokkoof bakka dhabuutu amala mootolee impaayera bulchaniiti.
Xoophiyaan impaayera malee biyya miti. Impaayera Xoophiyaa kana keessatti sabni Amaaraa akka saba Waaqaatti, akka saba qulqulluutti fakkeefamaa as gahe ittis jira. Impaayera afaan Qawween hundoofte Xoophiyaa keessatti loogummaan sabaaf loogummaan aafanii, loogummaa aadaaf loogummaan seenaa walii gala Loogummaan Ashaaraa saba tokkoo dagaagee mul’ata.
Ashaaraa saba tokkoo kan ta’e: Aadaa, Afan, Eenyummaa, Seenaa fi qabeenyaa addatti sabichi qabu yoo ta’u isaan kana irratti qaamoleen nuti mootummaadha jedhan gama saba isa tokkoo goranii kan saba isa kaanii xiqqeessuu fi kineessuu irratti dalagu.
Impaayera Xoophiyaa keessatti saboota adda addaa 80 ol ta’an keessaa kanneen 76 ol ta’an jibbamanii kanneen hidda Sem ta’an qofatu leellifamaa fi akka saba qulqulluutti ilaalamaa as gahe ittis jira.

Continue reading

Waamicha Fincila Xumura Gabrummaaf godhame

Ka’i Qeerroo! Sadaasa 2020
Oromoon qe’ee isaa irratti dhiitame; manaa baafamee ajjeefame; ajjeefamee bineensaan akka nyaatamu taasifame. Kan ajjeese reeffa ilmaan Oromoon qoose. Aangoo siyaasaa dhiiga Qeerroo kumaatamaan harka PP seenetu Oromoo jumlaan hidhaa fi ajjeesaa jira. Yeroon kun Oromoof yeroo murteessaa dha. Kaaba biyyattii keessatti lolli dhiiga dhangalaasisaa jiru gaggeeffamaa jira. Lolli kun lola aangoo malee lola olaantummaa seeraa miti. Aangoo harkatti qabataniin dachee Oromiyaa saamuu fi qabsoo Oromoo kolaasuuf lola banani dha.
Oromoon waggoota lamaan darban wareegama ulfaataa baasaa as gahe ammas wareegama ulfaata baasaa jira. Qabsichi butamee gootota qaalii nyaatee hayyootaa fi qabsaa’ota hedduu mana hidhaatti ukkaamsise. Yeroo ammaa kana Oromiyaa keessatti Oromoo fi lammiileen Oromiyaa bahanii galuunuu rakkisaa tahee jira.
Namni gaaffii mirgaa gaafatu maqaa “ABO shanee fi TPLF”tti maxxansanii ajjeesuun baratamaa ykn waan akka aadeffame tahe. Yeroo ammaa kana immoo Oromoo mirga isaa gaafatu “fardeen wayyaanee” jechuun ololaan uummatatti miidiyaa of harkaa qabuun afaan faajjessuun shira ofii hojjeteen ummata nagaa addatti immoo qabsaa’ota qabsoo sabaa gaggeessan akka ummata biratti jibbamanii fi ummatni akka isaanitti hin maxxanne hanga gochuutti balaaleffannaa gochaa jiru. Kun hundi Oromoo qe’ee isaa irratti cabsanii olaantummaa leellistoota sirna duraanii labsuuf duula ijibbaataa taasifamu dha. Kanaaf, Oromoon, Qeerroon Oromoo sirna olola, afaanfaajjii, ajjeechaa, hidhaa, gocha sukkanneessaa Oromiyaa irratti damboobe cabsuuf ammaan booda callisnee ajjeefamuu ,hidhamuurra darbinee qabsoo hadhooftuu gaggeessineemirga hiree keenyaa Oromiyaa keessatti mirkaneeffachuuf guyyaan wareegamaaf of qopheessinee dhiigaa fi lafee keenyaan Oromiyaa keessatti nagaa fi tasgabbii haaraa yerootti fidnu gahee jira. Kanaafis akka Oromiyaa walii galaatti fincilli wal irraa hin citne akka taasifamu murteeffamee jira.
Fincilli kun :
1. Daandiiwwan Oromiyaa keessa qaxxamuranii gara kamittuu sochii akka hin goone, manneen daldalaa hundi cufaa tahuun turanii qabsoo Qeerroon Bilisummaa Oromoo gaggeessanitti makamuun hirmaattota qabsoo ni tahu. Daldalaan, abbootiin qabeenyaa labsii kana cabsan tarkaanfii fudhatamuuf itti gaafatama ofumaa fudhatu. Tarkaanfiin namoota seera ykn labsii Qeerroo cabsan irratti fudhatamu kun ifaa fi dhoksaan kan fudhatamudha.

Continue reading

Loogummaan osoo hinbarbadaa’in nageenyi hinargamu!

Qalbeessaa Dhangi’aa

Sadaasa 6,2020

namaa bilisa ta’ee dhalate. Tokko garbicha ta’ee, tokko mootii ha ta’uuf hinuumamne. Afaan saba tokkoo afaan aangaa’ota biyyattii ta’ee, afaan saba tokkoo ammoo jibbamaa akka ta’uufis hinuumamne.
Biyya Impaayeraan ijaaramte keessatti garuu; loogummaa akkanaatu hammaata. Saba tokko saba mootii taasisanii, saba isa kaan ammoo garbicha taasifachuutu jira. Impaayera kan jedhamuufis kanaafi. Impaayera jechuun mootolee loogummaan guutamaniif biyya loogummaan liqimfamtedha. Biyyuma bulchan keessatti sabuma bulchan tokko jaallatanii tokkoof bakka dhabuutu amala mootolee impaayera bulchaniiti.
Xoophiyaan impaayera malee biyya miti. Impaayera Xoophiyaa kana keessatti sabni Amaaraa akka saba Waaqaatti, akka saba qulqulluutti fakkeefamaa as gahe ittis jira. Impaayera afaan Qawween hundoofte Xoophiyaa keessatti loogummaan sabaaf loogummaan aafanii, loogummaa aadaaf loogummaan seenaa walii gala Loogummaan Ashaaraa saba tokkoo dagaagee mul’ata.
Ashaaraa saba tokkoo kan ta’e: Aadaa, Afan, Eenyummaa, Seenaa fi qabeenyaa addatti sabichi qabu yoo ta’u isaan kana irratti qaamoleen nuti mootummaadha jedhan gama saba isa tokkoo goranii kan saba isa kaanii xiqqeessuu fi kineessuu irratti dalagu.
Impaayera Xoophiyaa keessatti saboota adda addaa 80 ol ta’an keessaa kanneen 76 ol ta’an jibbamanii kanneen hidda Sem ta’an qofatu leellifamaa fi akka saba qulqulluutti ilaalamaa as gahe ittis jira.
Keessattuu hacuuccaan daanga maleessa ta’e saboota Kuush irratti qiyyaafatee jaarraa tokkoo oliif irree abbootii aangoon gadi qabamaa as gahameera.
Ashaaraan saboota Kuush akka waan maayii hinqabnee ykn akka waan hojii seexanaa fi jibbamaa ta’eetti fudhatamee barsiifamaas as gahe. Kun ammoo daranuu loogummaan sanyii akka babal’atu taasise.

Continue reading

Wareegamtoota keenya yaadachuun, akeeka isaan irratti kufan galmaan gahuuf kutannoo horachuudha!

Qeerroo Bilisummaa Oromoo
Sadaasa 9,2020
Finfinnee Oromiyaa
Qabsootu wareegama gaafata. Wareegama qaalii gootonni saba irraa dhalataniif kaffalantu firii ta’ee sabicha gadadoof waanjoo abbaa irree jalaa baasa. Qabsaa’aan aarsaa dhufu mara ofitti fudhatee qabsootti seena. Aarsaan du’aa, dhiiga fi lafee caccabuu akkasuma hidhaan hiraarfamuu akka jiru beeka.
Dararaaf ajjeechaan akka jiru beekuun qabsoo saba isaaf taasisu irraa duubatti hindeebisu. Waan qabsaa’eef sana dhugoomsuuf, saba isaatti kabajaa horuuf waan irraa eegamu mara nii bahata. Adeemsa qabsoo keessatti wareegamni lubbuu, aarsaan jaallan qabsoo dhabuus namatti dhufa.
Jaallan qabsoo of biraa humna diinaan dhabuun daranuu kutannoon qabsicha galiin gahuuf nama kakaasa. Ilmaan Oromoos addatti dargaggeessi Oromoo biyya abbaa isaa Oromiyaatti kabaja horee birmadduu baasuuf, saba isaa waanjoo halagaa jalaa baasee bilisoomsuuf qooda irraa eegamu bahataa as gahaniiru.
Yaadannoon Saadasa 9 guyyaa wareegamtoota Qeerroo Bilisummaa Oromoo itti yaadannudha. Bara dukkanaa, bara hamtuu Sadaasa 9, 2005 warraaqsa qabsoo karaa nagaa ABO’n labseen hiriira nagaa bahanii jaallan qabsoo aarsaa lubbuu kaffalan irraa eegaluun guyyaa kana yaadanna.
Sadaasa 9 yoggaa yaadannu dargaggoota Oromoo kanneen akka Jaagamaa Badhaanee fi Shamarree Dirribee Jifaar dabalatee qaaliiwwan hedduu bara 2005 asitti aarsaa lubbuu kaffalan yaadanna.
Guyyaan kun kan bara 2005 wixinee ykn bu’uura ka’umsa taasifamee ha yaadatamu malee Qeerroo hanga har’a bara 2020 aarsaa qaalii biyya abbaa isaanii Oromiyaaf Oromummaa isaaniif kaffalaa jiran gootota dargaggoota aarsaa lubbuu kaffalan ittiin yaadanna.

Continue reading