Aside

Qeerroo

Dhaamsa Bara Haraa 2014

Ummanni Oromoo fi Qabsaawoti Oromiyaa Bakkoota Adda Addaa Jirtan Baga Nagaan Waggaa Haraa 2014n Isin Gahe.

Baroota Jaarraa tokkoo ol lakkoofsisan dhufaa darbaa keessatti waanjoon gabrummaa akkaanii uumata keenya irratti fe’amuu irraan dararaan biyya fi uumata keenya irra gahe gita hin qabu. Kanuma cinaattis ummanni keenya diddaa gabrummaaf jecha wareega inni hin baasiin tasa hin jiru. Qabsaawotii fi jaallootiin biyyaa hanga har’aa wareega luubbuu fi qabeenya akkasumas jireenyaa itti kitimanii diddaa waanjoo gabrummaa gaggeessaa kunoo 2014n nu gahanii jiru.

Firii ijaarsaa fi wareega qabsaawota keenyaa bilisummaa fi walabuummaa keenyaan bakkaan gahuuf jecha uummanni Oromoo walii gallii fi keessattuu Qeerroon Bilisummaa biyya alaa fi Oromiyaa keessa jirtan ciccoomina qabsoon FDG gaggeessuun bara 2014 kan milkie fi injifatnoo akka taasifnu dhaamsa keenya dabarsina.

Barri 2013 gochaa farrummaa mootummaan Wayyaanee uumata keenya irratti gaggeesu irratti dabalee duulli akkaanii ilmaan sirna nafxanyaa ammaan dura Oromiyaa dukkanatti galchaniin amma illee Oromoo irratti banana dha. Addatti baatii muraasa kana keessatti duula farrummaa Oromoo gaggeessaa jiraachuu isaanii ni agarra. Faarsaa mooticha habashaa Mililiiin qabanii jibbiinsaa fi diinummaa Uummata Oromoof qaban muldhisaa jiru. Haalli kun ammo madaa saba Oromoo irratti gubaa dabaluu waan ta’eef  bara 2014 kanatti gochaa farrummaa kana irraa akka dhaabbatan dhaamsa dabarsina.

Qeerroon Bilisummaa sochii diinummaa sirni nafxanyaa fi Wayyaaneen karaa lachuu ummata keenya irratti gaggeessaa jiran gama hundaan of irraa qolataa qabsoo bilisummaa gaggeessuun Oromiyaa fi uummata Oromoo tiksuuf kan yoomii irra qophii ta’uu keenya ni mirkaneessina.

Barri kan bilisummaa fi badhaadhinaa nuuf haa ta’u.

Injifannoon Ummata Oromoof!!

Qeerroo Bilisummaa

Finfinnee Oromiyaa.

Muddee 31.2013

Afaan Oromoon:- Dhaamsa Qeerroo Bilisummaa Bara Haaraa 2014

Afaan Amaariffaan:Ibsa Qeerroo bara Haaraa 2014 Amaariffaan

Aside

QEERROO ADAAMAA YUUNIVERSITII IRRAA

AMAJJII TOKKOO(1)

GUYYAA AYYAANA WARAANA BILISUMMAA OROMOO(WBO)

WAAN BADE BARBAADAA,WARAABESSI GUYYAADHAN YUUSUU

EEGALEERAA!

Nagaan haa dursu !?

Rakkoo Oromoo uuman lammiif haa ibsu..

jaaman lafa arguu dadhabeet,Abbaan garaa dhaamsa dhageetti dadhabee jedhama,akka gurra nuuf ergisatan barbaadna(GAMATAA QEERROO,YSTA) .Ilmaan Oromoo beekaa fi eegaa,hayyoota,quuqqamtoota seenaa fi seexaa ilmaan saba guddaa Oromoo hundaaf waamicha eenyummaa fi lamummaa Oromoo yeroon dabarsinu amma jenna. Akka lammii Oromoo tokkotti,madaa keenyatu qooruf goguu dideef fala dhumaa waliif soqna,waan waloo,waliin hirmaatan malee,lafee duwwaa tahu akka loon bona dhalee!

Egaa akkumaan kaumsarratti tuquuf yaalletti,Jaamanii lafa arguu dadhabuun rakkoo uumamaa tahuu mala;Garaaf jedhanii dhageettii dhaamsa dhabun uumamumarraayyuu faalladha.maalif yoo jenne qaamni miiraa ittin dhagahan gurra, garuu GARAAN hojii isaan ala bahee kan gurraa dhaale,uumama faale.kanaaf dhiiroo ,lammiilee koo galaa eenyummaa bobaa jalatti of hidhuun yoo nu feesise waa hunda dura nama garaaf dubbii dhageettii dhabe irraa nu haa baraaru jechuu jaalanna.kana waa malee qabannee gad bahuu hin barbaadne.Ummanni Oromoo gabrummaa fuula hin qabneen erga sakaallamee hidhamee amma tureera gadaansaa.Kanammoo tole jedhe diinaa goodanee laga ceee qeee Oromootti duulee farrummaa duguuggaa sanyii fi saamicha badhaasa Uumaama Oromiyaa taasifamu dura waan qabuufi dandeetti isaa bifa gurmaaeefi mijaaten duraa dhaabbataa tureera.ammas itti jira borus itti fufa.Kuni Oromoof ifannoo addaati yeroon jechu diina

QEERROO ADAAMAA YUUNIVERSITII IRRAA.docx

Amajjii 1, Guyyaan WBO golee Oromiyaa bakkeewwan garaa garaa keessatti qophiilee garaa garaan kabajamuu eegale

Aside

Muddee 30,2013

Guyyaan WBO Amajjii 1 fi Barri Haaraan 2014 Golee Oromiyaa bakkeewwan garaa garaa keessatti Uummata Oromoon haala hoaan kabajamaa jira. Guyyaan WBO Amajjii 1, Magaala Finfinnee keessattii fi Yuunivarsiitii Finfinnee keessatti haala hoaan ayyaaneffatamee jira. Miseensotni Qeerroo, Sabboontotni Oromoo Yuunivarsiitii Finfinnee keessaa maadhee maadheen walitti dhufuun alaabaa ABO qabachuun, dungoo diimaa magariisa diimaa ibsuun ayyaaneffatanii jiran. Yuuniavrsiitii Finfinnee damee kiiloo 6, 4 fi 5 Keessaa qindeessitootni maadhees addatti walitti dhufuun ayyaanessanii jiran. Miseensotni Qeerroo fi sabboontotni Oromoo Yuunivarsiitii kana keessaa hojiiwwan darban gabaasaan dhiyeessuun kan gamaggaman yoommuu tahu hanqinootaa fi jabinawwan jiran adda baasuun marii balaa taasisanii jiran. WBO cinaa dhaabbachuufis gumaata maallaqaa qarshii 1280 gumaatanii jiran. Shira mootummaan wayyaanee habashummaa dagaagsuuf Wallisaa Teediroos Kaasahuun ( Teddy Afro ) Qabachuun sirna nafxanyaa leellisuuf jiran kanneen baasii dandaan Biiraa Baddallee fi Meettaa dura dhaabbachuu fi mormuu isaaniis addeessanii jiran.

Haaluma wal fakkaatuun Guyyaan WBO jiraattoota magaala Finfinnee bakkeewwan garaa garaa keessatti ayyaaneffatamee jira. Kutaa magaalaa Gullallee keessatti sabboontotni Oromoo walitti dhufuun Guyyaa WBO kabajanii jiran. Haaluma wal fakkaatuun Guyyaan WBO Amajjii 1, maadhee ABO waraana mootummaa wayyaanee keessatti argamaniin maadhee Haadhoo ABDII BORII jalaa walitti dhufuun alaabaa ABO qabachuun irbuu haaromsuun WBO cinaa akka dhaabbatan mirkaneessanii jiran.

Godina Harargee bahaa Yuunivarsiitii Haramaayaa, Dirree Dawaa, Magaala Dirree Dawaa, Harar, Awwadaay, Dhangaggoo fi Godina Harargee lixaa magaala Ciroo fi Yuunivarsiitii Haramaayaa Damee Ciroo keessatti qophiilee garaa garaadhaan ayyaaneffatamuu argama.

Gareen Qeerroo Bilisummaa Dhiha Oromiyaa Walitti Dhufuun Dhaamsa Guyyaa WBO fi Bara Haaraa Dabarfatan.

Aside

Muddee 29/2013 Hojii Gaggeesitoota Qeerroo Dhihaa Oromiyaa Godinalee Dhihaa Oromiyaa: Jimmaa, Iluu Abbaa Booraa, Shawaa dhihaa, Shawaa Kibba Dhihaa, Wallaggaa Lixaa, Wallagga Bahaa, Qeellam Wallaggaa fi Horroo Guduruu Wallaggaa keessatti bara haraa jalbultii Amajjii tokko bara 2014 guyyaa WBO kabajachuu egaluu keenya ibsuun, dhaamsa bara haara dabarsinee jirra.
Dhamsaa Jalbultii Amajjii tokko Guyyaa WBO fi Bara haaraawa 2014. baga ittin isin ga’ee jechuu kan barbadnu:-
1. Hoggantoota Dhaaba keenya ABO,SHGS ABO, fi hoggantoota olaanoo ABO hundaaf.
2. Hayyuu Duree Dhaaba keenyaa ABO Jaal Dawud Ibsaaf,
3. Hogantotaa WBO sadarkaa garaagaraa irra jirtanii fi WBO hundaaf,
4. Qabsa’otaa Bilisummaa Oromoo biyyaa keessa fi Biyya Ambaatti qabsoo bilisummaa Oromoo galiin ga’uuf kuftanii ka’aa jirtan hundaaf,
5. Qeerroo dargaggoota Oromoo dhugaa saba isanii hubatanii qabsoo bilisummaa Oromoof biyyaa keessaatti diina fulduraa dhaabbachuun falmacha jirtan hundaaf,
6. Qindeesitotaa Sagalee Bilisummaa Oromoo(SBO) hundaaf!,
7. Qindeesitota marsalee wibsite Qeerroo,Gadaa.com, Anyyaantuu, marsaa Radio Afuura biyyaa, Sinbirtuu, TVGadaa, fi radio Sefenabalbal hundaaf,
8. Ummaataa Oromoo biyyaa Kessaa fi Biyyota hambaa garaagara keessa jirtan hundaaf,
Barri haaraan 2014 kun bara gammachuu, Tokkummaa, Jaalaalaa, kan abdii,  haamilee,milkii guddaan qabsoo saba keenyaa itti saffisifnu, bara itti Oromoon waldhaggeffachuun dhaaba tokkicha isaa ABO jalatti hiriiruun sagalee tokkoon abbaa irree wayyaanee itti of irra darbu, bara injifannoo fi bilisummaa isinif haa ta’uu jechaa dhaamsa keenya dabarsina.
Bara kanatti Uummaanni Oromoo hundii bakka jiruu hunda dammaqinsaa,siyaasaa, hawaasummaa, dinagdee, aadaa, fi Afaanii qabachuu qabna.
Keessattu uummata angoo qabutu waan hundaa murteeffachuu danda’a. Angoo abbaa biyyummaa keenya kabachiifachuuf dhugaan tarree qabsoo keessatti hiriiruun bilisummaa saba keenya fi walabummaa biyya keenya Oromiyaa mirkaneeffachuuf yeroon gamtan qabsa’ani fi gumacha qabsoo bilisummaa Oromoof gochuuf ABO fi sochii warraqsa bisilisumma Oromoo Qeerroo cina dhaabbachuun, addaatti deeggarsa barbachiisa gochuun yeroon humna waraana bilisummaa Oromoof(WBO)f itti dirmannuuf amma.
Bara kanatti Oromoon tokkummaa fi murannoo qabsoof qabu daran cimsee ijifannoo waaraa akka goonfatuuf bakka jirrutti kutannee ka’uun barbaachisaa dha jenna.

Nuti Qeerroo Bilisummaa qabsoo hayyoota,fi gootota ilmaan Oromootiin eegalamee as ga’ee fiixaan baasuuf Amajjii 1/1/2014 kabaja Guyyaa WBO amma eggallee jirruu irraa egaaluun waadaa keenya kan haromsinu ta’uu dhaamsaa keenya uummata Oromoo cufaaf dabarsina.
Injifannoon Ummata Oromoof!
Dhaamsa gaggeesitoota Qeerroo Bilisummaa

Jimmaa, Dhiha OromiyaaBiyyaa

Muddee 29/2013

 

HORN OF AFRICA: Humanitarian Situation Deteriorates as New Year comes and goes

Aside

HRLHA Fine

December 28, 2013

HRLHA’s 2014 New Year Message

Dear friends,

Time does seem to pass ever more quickly. Has it really been a year since the HRLHA office last shared its thoughts on the occasion of the 2013 New Year? The fact is our attention is totally consumed by the job we are doing. For those who are languishing in prisons simply because they hold different political views from those of the ruling party of Ethiopia, for those Ethiopians and others who escaped from fear of persecution and are in refugee camps or live on the streets of the countries they took asylum in looking for their daily slice of bread, even a minute is too long. Soon we all will be joining together to welcome a new year with another new hope to do better. We must recognize the fact that doing better doesn’t happen simply because we wish it to be true. Rather, first we need to take our time and assess this year’s achievements or losses and compare them against the promises we made as this year began. In short, it is a time for “self-analysis”.

We can safely say the outgoing year has been the most turbulent year for defenders of human rights in the Horn of Africa and elsewhere. The struggles of the people which have been inflamed for over two years in North Africa didn’t come to an end and continued to reverberate in the Middle East and in North Africa. The people were attempting to rid themselves of dictatorial regimes and create a better democracy. Fearing that unrest would spread into the sub-Saharan countries, the governments of this region have been very busy in the past two or more years to silence any type of civilian movements in their respective countries. For example, in Ethiopia any individual or group who didn’t support the policy of the governing party was/were automatically labeled as terrorists. Muslim community members who opposed the involvement of the government in their religious affairs, farmers who resisted eviction from their ancestral lands, university students who demanded the improvement of university teaching and learning environments on their campuses were labeled as terrorists and imprisoned, tortured and sometimes killed- thousands escaped to neighboring countries. In general, the prolonged political unrests in, Ethiopia, Somalia, Sudan, S. Sudan and others made these regions unsafe places for citizens to live; they have produced the largest numbers of refugees ever seen in the past decades. Thousands have fled their homelands to seek safety in neighboring countries, including in Yemen, and Middle East Arab Countries out of a fear of persecution and imprisonment.

The Human Rights League of the Horn of Africa and other human rights organizations have repeatedly reported on the humanitarian crises in the Horn of Africa in the outgoing year.

Even though we faced human and financial challenges in the outgoing year and much work remains to be done, I would like to take this opportunity to recognize some significant human rights achievements recorded in 2013 by the HRLHA. Many violations of human rights were compiled and disseminated- written and oral presentations on human rights violations in Ethiopia included – were made at United Nations Human Rights Council session of 2013. Another major accomplishment which I would like to mention is we managed to open HRLHA’s Regional branch office in Uganda/Kampala in October 2013, an event that we strongly believe will help to strengthen the involvement of HRLHA in communities of the region and enhance the efforts of the agency in getting effective results.

Finally, I wish a stable, peaceful, joyful and healthy New Year for all of HRLHA’s members, supporters, staff, volunteers, and friends in the Horn of Africa Countries and elsewhere. I hope the coming New Year will bring democracy, and respect for all forms of freedoms and human rights. Let all people be free from tyranny and suffering at the hands of their dictator governments.

“We fight for Human Rights!”

With Regards,

Garoma B. Wakessa

Executive Director

Walga’iin Wayyaaneen Yuunivarsiitii Jimmaatti Eebbifamtotaaf qopheesse Diddaa Qerroon Fashalaa’e.

Aside

Muddee 27/2013 Ebbifamtootni Baratootni Yuunivarsiitii Jimmaa Walgaii eebbifamtootaf jedhuu mootummaan Wayyanee Mooraa Yuunivarsiitii Jimmaa Kolleejjii Qonnaa keessaatti qopheessuun wamee irratti ebbifamtootni argaman mootummaa Wayyaanee balaaleffachuun guutummaatti walgaii Wayyaanee dhiitani kaan. Mootummaan Wayyanee Walgaii guddaa eebbifamtoota baratoota Yuunivarsiitii Jimmaaf Walgaii eebbifamtoota miseensummaa Wayyanee fudhachiisuuf kaayyeeffatee qopheessuun eebbifamtoota maqaa hojiitti ramadamtuu jedhuun kayyoo dhoksaa rakkoo siyaasaa biyyaatti hudhee isa qabee jiruu fi warraaqsaa qeerroo bilisummaa Oromoo isa raasaa jiruun raafame eebbifamtotaa sossobachuuf yaalus baratootni Yuunivarsiitii Jimmaa kanneen miseensummaa OPDO fi wayyaanee qaban illee utuu hin hafiin yeroo Dabballoonni sirnicha ajendaa siyaasa wayyaanee gadi fuudhaan guutummaatti nuti olola sobaa fi shiraan guutame hin barbadnu biyyii keenyaa mootummaa hin qabdu jechuun walgaii dhiituun kaani.

Walgaii kana keessaatti adda durummaan Qeerroon dargaggotni Oromoo dabbalota wayyaanee dubbii dhorkuun walgaiin wayyaanee kun milkii malee akka hafuu gochuun,boodarra barattoota ilmaan sabaa fi sablamoota cunqurfamoo biyyaatti dabalachuun barataan tokkoo illee galma walgaii guddaa mooraa Yuunivarsiitii Jimmaa Koolleejjii qonnaa keessatti argamuu duwwaatti hambisuun walgaii wayyanee fashaleessan.

Mootummaan wayyaanee durumaan iyyuu of shakkii guddaa keessaa seenuun mooraa Yuunivarsiitii Jimmaa human poolisaa fi waraanaan eegaa kan jiru, baratootaa waltajjii wayyaanee cabsanii kaan poolisotaan dura goree sossobuuf yaalus baratootni diddaa isaanii jabeessuun gonkuma siyaasa wayyaaneen ofaa jirtuu hin fudhannu jechuun walgaii wayyaanee gutummatti fashaleessan. Walgaii kana irratti harkii guddaan baratootaa miseensuma mootummaa wayyaanee warraa turan tauun mirkanaaera.

Dabbaalloonni mootummaan Wayyaanee dirqama baratoota Oromoo fi ilmaan Cunqurfamoo biyyaatti miseensummaa wayyaanee fi jaladeemtota wayyaaneetti ijaaruuf ramadamaan walitti deebiuun qoraannoo fi walshakkii wal irraatti kaasuun wal dhabdee guddaan gidduu dhabbolee
siyaasaa wayyanee TPLF, OPDO, warraa Amahraa fi warraa kibbaa gidduutti waldhabdeen guddaan uumamuun wal nyaachaa jiru. Keessaattuu warraa OPDO irratti dhabboleen sadan TPLF, Amahraa fi warri kibbaa , Walgaii miseensota keenya fi warraa miseensummaf kaadhimamuu dandaan waamaa jennan ABO nutti waamtani jechuun irra deedeebiuun OPDO irratti yaada kaasan, ergamtuun wayyaanee OPDOn immoo walgaicha dhiitee kan kaee Oromoo qofaa miti baratoota waliigala eebbifamtoota jechuu ille sodatani argaman.

Gamtaan Qeerroo barattoota Oromoo Yuunivarsiitii Jimmaa jarraa 21ffaa keessaa utuu beekanii dhugaa qabataman sirni abbaa irree Wayyaanee EPRDF murna xiqqaan biyya bulchaa jiruu kun qabatee jiru utuu arginuu abbaa irruummaaf tolee jedhanii miseensa fi deeggaraa tauun doofummaa, walaalummaa, garbummaa sammuu qabachuu, qarooma addunyaa irra fagaachuu, gaaddidduu walalummaa keessaa jiraachuu fi boodatti hafummaa tauu barattoota Yuunivarsiitii Jimmaa fi barattoota waliigala biyyaatti hundaaf dhamsaa guddaa dabarsuu, hanga mootummaan abba irree wayyaaneen human afaan qawweetiin angoo biyyatti dhuunfatee jiru hundeen buqqautti sochiin warraqsaa biyyoleessaa qeerroon durfamu jabaatee bifa qindaaeen kan itti fufu tauu hubachiisan.

Yuunivarsiittii Hawaasaatti barattootni Civil Engineering waggaa shanaffaa sagalee diddaa dhageessisaa jiran

Aside

Muddee27,2013

Diddaan barattootaa Impaayera Itoophiyaa keessaa mootummaa wayyaanee irratti jabaachaa kan dhufe barattootni Yuunivarsiitii Hawaasaa Civil Engineering waggaa 5ffaa baratan sagalee diddaa dhageessisan. Mootummaan wayyaanee imaammata barnootaa jijjiiruun barattootni keessumaa barattootni Oromoo wayita eebbifamanitti hojii dhabdummaan rakkisuu irraan darbee humna waraanaa isaa gabbifachuuf itti deemu barattootni gamtaan dura dhaabbatanii jiran. Muummee barnootaa Civil Engineering tahe Civil and Urban Engineering tahuu qaba kan jedhan jala deemtotni mootummaa wayyaanee qacarrii barattootaa irratti dhiibbaa uumuuf tahuu hubachuun barattootni diddaa dhageessisanii jiran. Yuunivarsiitii Arbaamincii fi Haramaayaa keessattis diddaa wal fakkaataan dhalachuun mootummaa wayyaanee fi imaammata ishee barattootni gamtaan fashalsuu irratti argamu.

Godina Horroo Guduruu Wallaggaa aanaa Jaardagaa Jaartee magaala Aliiboo keessaa diddaa uumameen mootummaan wayyaanee jiraattotaa magaalaa fi hojjettoota mootummaa mana hidhaatti ukkaamse

Aside

Muddee 27,2013

Godina Horroo Guduruu aanaa Jaardagaa Jaartee keessatti diddaa dargaggootaa dhalateen Mootummaan wayyaanee fi jala deemtotni mootummaa wayyaanee jiraattota magaala Aliiboo isintu qindeesse maqaa jedhuun mana hidhaatti Ukkaamse. Mootummaan wayyaanee yeroo hedduuf ilmaan Oromoo magaala Aliiboo keessaa funaanuun mana hidhaatti ukkaamsaa kan ture yoommuu tahu yeroo ammaa kanas duuba keessan ABOtu jira, Isin mootummaa warren falmudha jechuun mana hidhaatti ukkaamsuun darara irraan gahaa jira. Mootummaan wayyaanees yeroo ammaa kana shakkii keessa isaatti uumamaa dhufe irraa xiyyeeffannoon hojjettoota aanaa kanaa mana hidhaatti ukkaamsee jira. Ilmaan Oromoo mana hidhaatti ukkaamsaman keessaa

1. Obbo Takkaa Galataa Afayaaii aanaa Jaardagaa Jaartee
2. Obbo Fiqaaduu Namarraa Jiraataa magaala Aliiboo
3. Obbu Duushee Namarraa Jiraataa Ganda Akkayyuu
4. Obbo Nagarii Goobanaa Dura taaaa Boordii Filannoo Aanaa
5. Obbo Rattaa Taaddasaa Jiraataa Magaala Aliiboo
6. Obbo Mootummaa Filee Hojjetaa dargaggoo fi Ispoortii aanaa Jaardagaa Jaartee

Keessatti argamu. Mootumman wayyaanee shira kamuu dalagus qabsoon hanga bilisummaa duuba akka hin deebine qeerroon aanaa Jaartee addeessee jira.

Diddaa Uummatni Oromoo Godina Gujii saaminsa warqee dura dhaabbataniin wal qabatee hojjettootni 3000 ol tahan hojii dhaabuun shira wayyaanee fashalsan

Aside

Muddee 26,2013

Diddaan mootummaa wayyaanee irratti gaggeeffamu daran jabaachaa dhufe. Godina Gujii Oomisha Warqee Adoolaatti ilmaan Oromoo saaminsa qabeenyaa fi lafa Oromiyaa dura dhaabbachuun saaminsa mootummaan wayyaanee gaggeessaa jirtu dura dhaabbachuu irratti argamu. Haala kanaanis hojjettootni baasa warqee irratti bobbaan diddaa kanaan wal qabachuun 3000 ol tahan hojii kan dhaaban yoommuu tahu mootummaan wayyaanee hojiitti hin deebitan taanaan miindaan jiaa isinii hin kaffalamu jechuun doorsisa jabaa gaggeessaa jira. Diddaa kana dura dhaabbachuufis wayyaaneen Ilmaan Oromoo isintu kana qindeessa jechuun doorsisa jabaa gaggeessaa jira. Sabboonaan Oromoo Dambii Qumbii jedhamus darara mootummaa wayyaanee kana keessatti argama. Mootummaan wayyaanee shira kamuu gaggeessus qabeenya keenya hin laannu jechuun Uummatni Oromoo diina dura dhaabbachuu irratti argama.

Gumii Aadaa fi Afaan Oromoo /GAAO/ University Finfinnee Diiguuf Mootummaan Wayyaanee Shira Xaxaa Jiraachuun Beekame.

Aside

Muddee 25,2013 Finfinnee

Mootummaan Wayyaanee diigumsa waldaalee maqaa Oromoon ijaaraman irratti aadeffate har’as qaanii tokko malee itti fufee jira.Haala kanaan Gumii Aadaa fi Afaan Oromoo /GAAO/ University Finfinnee keessatti hundeeffamee waggoota dheeraaf ture shira Wayyaaneen diiggamuuf tattaaffiin godhamaa jira.Kuniis sodaa gumii kana irraa qabaniin Koree gumii kanaa yeroo yeroon waamuun gumii kana diiguun gumii saboota kaanii waliin walitti maknee gumii biyyooleessaa/national/ tokko dhaabuun barbaachisaadha,kun garaagarummaa babal’isaa jira malee tokkummaa guddisaa waan hin jirreef diigamuu qaba jechuun doorsisaa jiraachuun beekame.

Koreen gumii kanaa yaada mootummaan isiniin jedhu kana fudhattanii miseensotaa fi deeggartoota amansiisuun dhimma kana irratti hojjechuu qabdu jechuun halkanii guyyaa doorsisuun jiru.doorsisinni ykn shirri kun karaa nama Dr. W/Amanu’eel jedhamu irraan tika Wayyaaneen wal qabatee gaggeeffamaa jira.kun akkanaan haa deemu malee koreen gumii kanaas ta’ee miseensonnii fi deeggartoonni kun yoomuu gonkumaa akka hin ta’iiniifii fi tattaaffii bifa hundaa deemsisuun gumii kana akka dagaagasan hubachiisanii jiru.

 

 

Barattootni godina Harargee aanaa Gooroo Guutuu kutaa 11 fi 12 baratan hojii qabsoo irratti ummataaf barruu facaasan.

Aside

Muddee 25,2013 Dirree Daawaa

OromiaALutaContinua2011FDGGabaasaa Qeerroo godina Harargee aanaa Gooroo Guutuu irraa Muddee 21 addeessuun mana barumsaa qophaayinaa kutaa 11 fi 12 kanneen baratan guyyaa boqonnaa isaanii har’a Muddee 21 uummata keessa deemuun barsiisaa fi leenjii siyaasaa kennuu irratti argamanii jiru,hanga gandaatti gadi bu’uudhaan yeroo isaanii kennanii shira wayyaanee dura dhaabbachuuf uummata aanichaa kakaasaa jiraachuu isaanii Qeerroon gabaasaa jira,kunis bakka san qofa osoo hin taanee bakka hundaatti xiyyeeffatanii akka ka’an,akkasuma qaama qabsoo irratti argamu cina dhaabbachuuf,ABOf deeggersaa fi hundee isaa jabeessuun waliin hiriiruu,qote bulaa gara qabsootti dabaluu irratti kan hundaa’een fedha isaaniitii barattootni barruu gamaggamaa Qeerroo irar fudhachuun hojii kana irratti bobbahanii akka jiran gabaasaan Qeerroo aanaa Gooroo addeessa. Kaayyooo keenyas jedhu hanga jiraattoota aanaatii gandaa fi hawaasatti uummata keenya miseensaa keenya ABOtti guuchisuu fi qabsoo irratti qaama tokkoon,yaada tokkoo fi waan qabuun akka ka’uuf hojii keenya itti fufna jedhu.gabaasaan isaanii torbee fi waan hojjetan guduunfuun akka yeroodhaan dhaammataniin booda gabaasaa waliin dhiyeessaa deemna.

Gaaffii Dabalinsa Mindaan wal Qabatee Ka’e Irraatti Hojjettooti Hidhaa Laga Abbayyaa 31 Hojii Irraa Arihaman.

Aside

Muddee 25,2013 Finfinnee
Gaaffii dabalinsa miindaan wal qabatee finiinaa ture ittuma fufuun hojjettootni hidha abbayyaa gaaffii kana itti fufinsaan gaafachuu irraa isin duuba falmattoota bilisummaa jira jechuun Wayyaaneen hojjettoota 31 hojii irraa ariite

Bittinnaa’uu keessa mootummaa tasgabbeessuuf wayyaaneen shira shirte keessaa wayyaaneen projektii hidha abbayyaa eegaluu dha. Maqaa hidha kanaanis duula saaminsaa gaggeessaa turte. Hojjettootni hidha kanaa garuu rakkina jireenyaa guddaa keessatti argamuu isaanii irraa dabalinsa miindaa gaafachaa turan. Hojjettootni 5000 ol tahanis gaaffii mirgaa kana finiinsaa turan. Gaaffiin mirgaa kun osoo gaafatamaa jiruus rakkoowwan fayyaa qulqullina irraa mudateen hojjettootni 200 ol tahan rakkoo fayyaaf saaxilaman. Rakkoowwan kana dura dhaabbachuufis gaaffii dabalinsa miindaa ittuma fufan. Mootummaan wayyaanee garuu hojjettoota gaaffiiwwan mirgaa kana akka gaafatan kan kakaasu isini, isin duuba falmattoota bilisummaatu jira jechuun hojjettoota 31 hojii irraa ariitee jirti. Hojjettoota kanneen keessaa
1. Daanyee Garramuu
2. Biraanuu Kiflee
3. Lammii Saamu’eel
4. Tasammaa Dalasaa
Keessatti argamu. Hojjettootni kunneen arii’amuu irraa daran diddaan jabaachuun hojjettootni hidha abbayyaa diddaatti seenuun wayyaanee dhiphina jabaa keessa naqanii jiran.

“OF ILAALLEE” GAAFFII OF GAAFACHUUN , ULAAGAA NAMUMMAATI !

Aside

Y.G(2005) | Mudde 21, 2013

barruuGootummaan Maandeellaa sadarkaa Addunyaattu dorgomaa akka hin qabne, du’a isaan booda huabachuu kiyyatti ofittan gadda. Akkuma koo kana, Maadibaan nama akkasii turee ? jedhee kan of gaafachuu eegalee fi hubannoo kanaa qabaachuu dhabuu isaatti kan of gaafatu hedduu natti fakkaata. Maandeellaan Umurii isaa guutu of kennee murannoon waan inni raawwaten, eenyummaa isaa mirkaneessee jira. Namni na argaa na argaa hin beekne kun, Addunyaa keessa lo’ee seenaa amma kana hojjachuu isaa fi Addunyaa guutuun isatti amanuu isaa , du’a isaan wal-qabatee amma dubbatameef kana, lubbuun wayita jiru, kan dubbatame natti hin fakkaatu.(hanqinni jala bu’uu keenyaa akkuma jirutti ta’ee) Waan maraafuu Maandeellaa irraa kan barachuu barbaadu yoo jiraate, jalqaba adeemsa isaa waliin of madaaluu, itti aansee, adeemsi Bilisummaa maal akka fakkaattu fi barbaaddu ilaalanii  of qopheessuudha.

Maandeellaan Injifannoo sadarkaa addunyaatti nama boonsu kana gonfachu kan adanda’e, keessa ofiii ilaalee fi adeemsa diinaa ilaalee, dhaadannoo “Bilisummaan daandii dheeraa akka qabdu fi Appaartaayidi dhabamsiisuuf yeroo dheeraa akka gaafatu (Bilisummaan boodallee akka irratti hojjatamu qabu)”akeekkatee fi murteeffatee,  daandii dheeraa kana hunda  irra imaluuf ammoo, cichoomiina hin daddaaqamne akka isa barbaachisu of amansiisee kaanis amansiisee tarkaanfachuu isaati jedheen amana. Adeemsa jireenya Maandeellaa kana irraa kan baratamu kan biro, yoo ati humna qabaatte, addunyaan fuula sitti guurte hundi akka si waliin dhaabbattuudha. Kana malees ejjaannoo hin daddaaqamne qabaannaan, kan har’a dantaa isaaf jedhee sirraa galagalu hundi gaaftokko sitti galagalee akka si hammatuudha. Kana hundaaf bu’urri,KAAYYOO ofii yoo nutti qorree irraa dheessinee, yoo nutti ho’e itti fiigne odoo hin taane, yeroo qorraas, ho’aas waliin dhaabbannee irratti hojjachuu qofa. ODAAn bargaagee boonee kan dhaabbatu , hidda yk hundee isaatti abdateetu. Qabsoon Ummata tokkos hundeen isaa nama tokko irraa akka eegalu Seenaa Maandeellaa fi waa’eellan isaa yeroo rakkoos, gammachuus wal irraa hin dheessine irraa barachuun dansaadha.

Namoonni dhuunfaatti adeemsa isaanii ilaalanii of sirreessan, bu’aa argatan irraa ka’anii waloon wal ilaaluu yk gamaagamuun barbaachiisaa ta’u irratti hojjatu.adeemsi kun kaleessa irraa baratanii hegaree isaanii warra tolchuu badadaniif murteessaadha. Namni mana isaattis ta’e bakka maraattu, “of-ilaalii yk daawwiti”n of ilaalee , qaama isaa, uffannaa isaa/ishee, rifeensa isaa kkf tottolfatee Ummatatti asi ba’a. kun hundi maaliif akka ta’ee wal hin gaafannu. Namni isa ilaalu har’a akkam bareedda ? ykn uffannaan kee akkam namatti tola ? yennaa jedhamu gammachuu keessa keenyaa waliif haa dhiifnu. Gammachuun sun hundi of-ilaaliin dursinee of ilaallee dansaa ta’uu keenyatti amanuu keenya irraati. Garuu yeroo hundaa irra keenya ilaallee gaaffii of gaafannee, deebii sirreessii hatattamaa  akkuma ofii laannu, keessa keenya daawwitiin nu mul’isuu hin dandeenye gaafannee, deebii ofii ni laannaa ? isa jedhu ilaaluun barbaachiisaadha,

Maandeellaan Injifannoo addunyaa booji’e kanaaf kan ga’e, waan hundaa hojiin irra aanna, gaaffii keenyas gaaffii Ummataa ta’u hojiin argisiifne diina amansiifna jedhee halkanii fi guyyaa hojjachuun ta’uu miidiyaan guyyuu mul’isaa jira.Gootummaa Maandeellaa kanaaf bu’urri ammo Taaddasaan faa’aa keessa jiru. kana jechuun waanuma of harkaa qabnu gannee barbaachaa jirra jechuudha. Kanaafan of keessa ilaaluun dansaadha kanan jedheef. Seenaa Taaddasaa Maandeellaa qarutti ni dhaadanna taanaan, Taaddasaa faarsuu qofaa odoo hin taane, Taaddasaa taanee argamuu keenyatu alaa nu galcha. Addunyaa irratti kan arginu ilmi gootaa, goota abbaa isaa caalu ta’ee Biyya boonsuu argina. Keenyawoo ? kan seenaa faarsu moo, kan seenaa hojjatu taane dabruu qabna ? Nuuti seenaa Taaddasaa jennee faarsina. Dhalooti itti aanu seenaa abbootii isaa faarsu dhabee, seenaa akaakilee isaa faarsa jechuudhaa ?miidiyaaleen qooqa Oromoon tamsa’anis ta’e kaaniin tamsa’an, waan isaan gurra ummataaf ga’an akka dhaga’amuuf qofaa odoo hin taane, kan har’a jiru akka of ilaalee seenaa yeroo isaa akka hojjatuufi.

Of ilaaluun , bakka jiran hubachuudha. Yoo qalbii Ummata ofiif quuqamu qabaanne, Tokkon tokkoo keenya. dirqama sabummaa eenyullee kan itti nu hin dhiibiin garuu raawwachuu qabnu of harkaa qabna. Ammuma daawwitiin of ilaallee irra keenya namaaf tottolchinu , keessa keenyas odoo tottolfannee, Oromoo ta’u keenya qofaan, Waan sabbummaa keenyaaf raawwachuu qabnu lakkoofsa hin qabu. Hundeen isaa keessa ofii ilaalanii socha’uudha. Namni dhimma Ummataa yaadu , dantaa dhuunfaa ykn gaaffii dhunfaa kaasee, qabsoo keessaa ba’ee hin taa’u , yk akka maandeellaa odoo taane jedhee gaaffii of irratti hin kaasu . maaliif jennaan, Maandeellaan, Bilisummaan adeemsa waan ta’eef hanga waggaa 95 guute boqatutti irratti  hojjatee akka hin xumuramne waan beekuuf dhalootallee bakka buusuun akka irra jiru itti amanee tarkaanfataa waan turee fi bu’aa ba’ii isa mudatu maraa keessa yoo dabre qofaa BILISUMMAA harkaan qabachuu akka danda’utti amana waan tureef. kana of keessaa dhabuun ammoo yaadi fi fedhiin keenya hundi habuujuu ta’uu huabchuu qabna.

Bilisummaa caalaa Wanni nama gammachiisu maali ? gabrummaan akka namatti hadhaawu nu caalaa ragaa kan ba’u jira natti hin fakkaatu. Gabrummaan namatti hadhaawu dubbachuu ykn ragaa ta’uu keenya seenaa taasifannee dubbanna taanaan kun qaaniidha. Ammuma kana , gabrummaan nu miidhee jennee addunyaa irratti wayita iyyinu , keessa isaanitti, “maal jarri kun Ummata gootaati ofiin jechaa hin jirtu ?” jechaa gaaffii keenya fudhataniima akka irra taa’aan hubachuu hafnaa laata? asis qabnu achi, addunyaa humnatti amantee, wal balleessuuf meeshaa waraanaa kilo-meetira 2000 ol furgaafamu wal irratti hidhaa jirtu keessatti , yoo beeksifachuuf ta’e malee , sirna jiru irratti dhiibbaa umanii fala tokko nuu fidu jechuun fagoo nu tarkaanfachiisu.

Akka Maandeellaa of kennu . jirenya guutu qabsaa’uu , of ilaalii keessa ofii qabaachuu,daadii dheeraa keessa gufulee hedduun jiraatanis keessa baana jedhanii amanuu , waan lubbuu nama kumaantamaa barbaadu halkan tokkotti xumurama jedhanii yaadu dhiisuu, Bilisummaan booda kan jiru fi Anga’oota addunyaa irraa ykn wayyaanee akka ta’an ta’utti of tilmaamuu dhiisuu , yoo hojjanne qofaa waan yaannu akka argannutti amanuu, Qabsoo jechuun gama maraa kan ilaallatu ta’uutti amanuu, dhaaba irraa qofaa eegne eessallee akka hin geenye kkf qalbifachuun hegaree keenya tolcha. haqa tokkon barru kutaa 1ffaa kana xumura.

Keessa ANC , (Afriikaa kibbaa) warri beekan hedduutu jira. ANCn Maandeellaan hiikamuun bayyaannate, yeroo Angootti dhihaatu, humni isaa hangam akka ture kan beeku waa hedduu barata. Caasaan isaa hangam akka turee fi ammamtu cichee waliin ture ? isa jedhu kan dhaga’e keenya kana ilaalee abdii hin kutatu. ANCn meeshaa of harkaa hin qabu. Garuu cichoomina hin daddaaqamne qaba ture. Ummati ANC irratti waan hundaa gatee osoo taa’ee , waan har’a keessa jiran hin argan. ANCnis, Namoonni isaa dhumaa jiraachuu irraa waan jiru Ummatatti ceesisuu irratti murteeffate ture. Dhuma irratti Faranjoota warra gabroonfattootaa miti, ANC iyyuu caalaatti kan dammaqsee Fincila Ummataati jedhan. Miseensoonni ANC Ummata keessatti waan raajii hojjachaa jiran , Bilisummaa booda kan kaadhimamaniidha.warra gubbaa jiran dabalatee jechuudha.ANCn dikitaatara waan ta’eef Angoo gadhiisuu didee ? ega dikitaatara ta’ee ,warri dikitatarummaan qeeqan maaf Maandeellaaf kabajaa ammanaa kennaniif ?

Haala kanaan yoo of ilaalle maal keessa jirra ? bara 2013 waliin, kutaa 2ffaa keessatti ilaalla. BARRI 2014 BARA MURANNOO ISINIIF HAA TA’U !!!!

Galatoomaa !!!!!!!!!!!

Mootummaan Wayyaanee keessa isaa butute suphuuf mala dhawate keessaa aangawoota biyyattii aangoo irraa darbaa jira.

Aside

Muddee 28,2013 Finfinnee

Uummata Impaayera Itoophiyaa keessaa humnaan bulchuuf mootummaan wayyaanee shira hojjetaa ture keessaa inni hangafti aangawoota biyyattii namoota lammummaa Tigiree qabaniin kaan ammoo maallaqaan bituun Uummata ittiin hidhaa, ajjeesaa fi doorsisaa asiin gahe. Yeroo ammaa kana Impaayera Biyyattii keessatti tasgabbii dhabinsa haalaan mudachaa dhufe dura dhaabbachuuf wayyaaneen aangawoota amanamtoota tahan shakkiin guutamuun aangoo irraa darbaa kaan ammoo beektota kanneen jedhu mana hidhaatti Ukkaamsaa jira. Hoogganaa Humna Ibsaa Itoophiyaa kan ture Obbo Abbabaa Alaamirroo mootummaan Wayyaanee akka garaatti dhimma bahuu waan dadhabdeefis maqaa malaammaltummaan aangoo irraa darbitee jirti. Hojjettootni biyyattii keessaa gaaffiiwwan mirgaa kanneen akka dabalinsa miindaa gaafatamaa jiruuf hooggantootni maallaqa saaman dabalatee kaasuun hin oolu sodaa jedhuun wayyaaneen hojjettoota biyyattii keessaa bakka murteessaa kanneen jiran amanamtoota wayyaanee kan hin taane aangoo irraa darbuu ykn ammoo maqaa shakkiin mana hidhaatti ukkaamsuuf saganteeffachuun isaas saaxilamee jira. Mootummaan wayyaanee shira kamuu hojjetus keessi isaa tasgabbii dhabinsaan guutamuun isaa ifa bahee jira.

Tuttuqqaan Wayyaanee Uumata Itti Heddummaachuun Qabsoo Oromoo Cimsa Malee Hin Laaffisu Jedhu Qeerroon Qellaam Anfilloo

Aside

Gabaasa Qeerroo Anifilloo Muddee 18,2013

Sirna bittaa isaa kan gita hin qabne fedha isaa guutachuuf jecha saboota biyyattii jiran irratti humna fayadamee baroota 22 gargaaramee jiraachuun isaa ifa-gala kan tahe,yeroo hedduu irra deddeebiidhaan kan gabaafamu uummanni Oromoo ABOf deggersa jabaa fi hundee qabeessa qaba,Qeerroo ABOtiin hoogganama kan jedhuun Wayyaaneen TPLF yoomiyyuu jala deemtota isaan dhaamsa gahuun hordoffii cimaa jiraachuu isaa yeroodhaa yerootti kan dhaammata jiruudha. Kallattii garagaraatin of jalatti dhuunfachuu yaaluun uummatatti dhiyaachaa jira.

Gama tokkoon miidhaa gama tokkoon waadaa gargaarsaa uummata gowomsuu irratti kan argamu akka madda gabaasaa godina Qeellam Anfilloo irraa irra deddeebiidhaan nu gaha jiruutti kan isaf bitamanii hojjetaa jiranillee gocha isaa balaaleffachuu irratti argamaa jiru jedhu,akka ibsa gabaasichaatti sirna bittaa isaaf kan tolu namoota raayyaadhaan ijaaraa,ganda ganda irratti namoota gurmuu gurmuudhaan walitti hidhaa toohataa jira. Yeroo ammaa mormiin adeemsifama jiru yeroon yeroo itti uummanni aanichaa qabeenyaa bunaa qeetti galfatuudha. Qabeenya galfachuun dura mootummaa ofii gabbaruun dirqiidha kan jedhu maqaadhaaf uummata oromoof kan dhaabbanne ofiin jedhan jaleen mootummaa wayyaanee OPDO uummata irratti labsii kana labsaa akka jirtutu dhagayama,haatau malee uummata aanichaa irratti qabeenya keessan badus baduu baatus dursinee qajeelfamaa fi dirqama mootummaa keenyaa galmaan geenya kan jedhan uummata irratti dirqamaan guyyuudhaan walgayii jedhanii qabeenyaan uummataa gama biraan sarbamaa kanneen miliyoona hedduutti tilmaamu ciramee badaa qabeenyaa isaanii kan falmataniif ammoo hidhaa waggoota 5nii olii itti murteeffamaa osoo jiruu kanuma irratti ammoo uummataan qabeenyaa keessan galfachuun fedhaa fi dirqama mootummaa keenyaa erga raawwannee booda jedhuun labsii yoo labsanillee Muddee 02 irraa kaasee yoo jiraannee fi qabeenyaan keenya yoo sirnaan eegametu mootummaa gabbarra kan jedhan yeroo hedduu Aanaa Anfilloo irratti bakka buanii kanisaaf hojjetanillee gara uummataa tahuudhaan ajajamuu diduu irratti argamanii jiru,godina irraa gara federaalatti gabaasaa gochuun uummanni Aanaa Anfilloo mootummaa ajajamuu diduu fi caasaan qabnullee dirqama kenname galmaaan gahuu dhabuu irraan miseensummaa keessan nutti haa hafu yeroof jiraachuuf jennee jilbeenfachaa turre jedhanii yaada dhiyeessaa jiru, uummata nurratti kan ijaaraa jiru caasama keenya kan kanaan dura nuuf hojjetaa turaniidha jedhuun hanga federaala irraa gara sanatti ergamanii toohannoo fi hordofii akkasuma qorannoon gaggeeffamutti deemaa akka jiran gabaasaan Qeerroo magaalaa Dambi Doollo irraa addeessaa jira.

Dabalata barattoota mana barumsaa gadii irrattis kan xiyyeeffate akkuma manneen barnootaa sadarkaa olaanaa fi yuuniversiti irratti ajandaan miseensummaa dhaabaa guutuu fi guuchisuu irratti xiyyeefatanii jiran miseensa dhaaba keenyaa guutuun dirqama hanga kana hin guunnetti barataa keenyaa fi mana barumsaa mootummaa keessatti barachuuf mirga hin qabu jechuun dorsiisaa jiru,kan miseensa keenya hin taane ifatti miseensa dhaaba ABO ti jedhuun,miseensa ABO tahuun ammo hidhaa waggaa hedduu fi manneen barumsaa irraa ariyuun biyya keessatti mirga jiraachuu dhabuu fi mana barumsaa itti baratu dhabuu dandaa,qabeenyaan isaa illee mootummaaf taa jedhanii hanga kanaatti doorsisaa akka jiran Qeerroon gabaasa. Akka walootti uummanni aanichaa akkasuma caasaan mootummaa wayyaanee uummata oromoof naatoo qaban ,kan gocha mootummaa wayyanee mormaa jiran ilma namaa tuttuqaatu bade,nu tuttuquun keessan umurii keessan gabaabsaa jira,ilmaan oromoo rakkoon isa mudatu yoo baayate dua hin darbu eenyummaa keenyaa fi mirga qabnuuf yoo duunes boruu galata qabna kan jedhutti amananii ija jabinaan doorsisa jiruuf gurra hin ergisinaa jedhanii dhaamsa waliif dabarsaa fi gama diddaa jiru hundaattu wal akeekaa akka jiran maddi gabaasaa kanaa addeessa. Dhimma kanaaf Qeerroon aanaa kana irratti wal arguun ibsa baafatu gabaasaa waliin walitti deebina.